Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eikä verhoilija saa verhoiltua omaa sohvaansa, vaan saipas sittenkin!

60-Luvun Sohvan verhoilu

Tämän sohvan hain Vääksystä melkein kolme vuotta sitten, ja kyllähän se näinkin palveli tähän asti. Joskus pienellä rahalla voi löytää aarteen, joka kannattaa kunnostuttaa. Tästä rungosta maksoin 40€.

Sohva piti kamalaa nitinää natinaa ja rapinaa. Kun kotona kävi vieraita, niin pelkäsin aina kuka lentää ensimmäisenä pyllylleen lattialle. Onneksi niin pitkälle ei ehditty.



Syy löytyi ja olikin jo tiedossa. Pohjan vaneri oli täysin mennyttä. Se piti vaihtaa. Päätin kuitenkin, että vaihdan vanerin tilalle juuttivyöt, niin siinä on hiukan mukavampi olla. Sohva nimittäin toimii myös vierasvuoteena.



Kankaat purettiin ja niitä oli kaksin kerroin. Edellinen verhoilija oli säästänyt aikaa ja jättänyt vanhat kankaat alle. Onneksi olin ottanut apukädet mukaan purkutöiden varalle.



Kun sohva oli pehmustettu, pääsi vihdoinkin fiilistelemään kangasta jonka olin valinnut jo kauan aikaa sitten: valintani oli Morris & Co:n kasviaiheinen kangas. Niin kaunis pikkunukkainen upeakuosinen sametti. Oikeaoppisesti kangas kuuluisi olla toiseen suuntaan, mutta siinä tapauksessa leveys ei olisi riittänyt, joten juuri ja juuri pystyn elämään asian kanssa, että nukka kulkee oikealta vasemmalle.



Näin sohva sai uuden elämän, eikä enää natise. On tukeva istua ja kestää aikaa. Nyt voin itse tarkkailla kauanko vaahtomuovilla kestää tulla tiensä päähän. Olen tyytyväinen, että sohva sai jatkaa elämää ja tuli kuntoon. Eikä tarvitse enää pelätä, että kukaan putoisi istuimen läpi lattialle.